Näytetään tekstit, joissa on tunniste yleistä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yleistä. Näytä kaikki tekstit

7. lokakuuta 2010

Helsingin Sanomien ruokasivut mokaa pahasti

Ruoanlaiton ja viininmaistelun harrastaja törmää valitettavan usein asenteisiin ja mielipiteisiin, jotka pohjautuvat loogiseen virhepäätelmään luonnollisuudesta. Välillä jopa argumentit pohjautuvat taikuuteen uskomiseen (esim. biodynaaminen maanviljely). Tänään (7.10.2010) Helsingin Sanomien ruokasivujen etusivun juttu oli raakamaidosta. Tiivistäen kirjoittaja ei kannata maidon pastörointia (maidon kuumentaminen terveydelle haitallisten bakteerien tuhoamiseksi), koska yksi suomalainen lääkäri, Antti Heikkilä, on sanonut jo vuosia että "maito on elävää ravintoa", "ruuansulatus tarvitsee maidon bakteereja ja entsyymejä" ja "jos ne tuhotaan, syntyy ongelmia". Kirjoittaja myös mainitsee, että "valtava joukko ihmisiä kärsii maidon aiheuttamista vatsavaivoista" ja "raakamaidon ystävien mielestä syy on maidon teollisessa käsittelyssä".

Mistä aloittaa... Ensiksi jos etsii kyseisestä lääkäristä tietoa, niin huomaa, että hän ei ole vakuuttanut tiedeyhteisöä ajatuksillaan, mikä on jo hyvin suuri syy olla kuuntelematta kyseisen henkilön suosituksia. Yhdysvalloissa raakamaitoa ylistetään varsinkin monissa vaihtoehtohoitopiireissä. Jotkut jopa vievät asian niin pitkälle, että väittävät raakamaidon parantavan syövän. Joopa joo.

Olemme kuulleet muutamilta vatsavaivoista kärsineiltä tutuilta, että he eivät oireilleet ulkomaanmatkan maitotuotteista. Tosin nämä henkilöt eivät ole selvittäneet lääkärissä onko heillä oikeasti laktoosi-intoleranssi tai maitoallergia. Toisin sanoen, ajallinen korrelaatio ulkomaanmatkan ja oireettomuuden välillä ei tarkoita, että todellinen syy-seuraussuhde olisi olemassa. Nähtävästi ihmisillä voi kuitenkin olla yliherkkyysoireita maitotuotteista, vaikka he eivät sairasta kyseisiä tauteja, mutta oireiden syitä ei vielä tiedetä. Tieteelliset julkaistut tutkimukset (tärkeää!) eivät kuitenkaan ole osoittaneet, että oireet johtuisivat juuri pastöroidusta maidosta, vaan kaksoissokkotesteissä henkilöt ovat oireilleet vaikka joivat toisenlaista maitoa (tai soijamaitoa). Tahtoisimme tietää kuinka moni jutussa mainituista "raakamaidon ystävistä" on tehnyt kaksoissokkokokeet raakamaidon hyveellisyydestä pastöroituun maitoon verrattuna ja julkaissut tutkimuksensa tulokset pätevässä tieteellisessä julkaisussa.

Raakamaitojutun kruunaa lause: "luonnontuote ei tarvitse käsittelyä". Tämä on niin kaukana järkevästä. Luonnollisuus ei automaattisesti tarkoita, että se on parempaa ihmiselle (mikä on muuten luonnollisuuden määritelmä?). Helsingin Sanomien ruokasivut ei ole tiedesivut, mutta jos kyseessä on ravitsemustieteestä, kirjoittajan soisi painottavan pätevää tietämystä.

20. syyskuuta 2010

Blogin muodonmuutos

Kaunistimme vähän blogia, toivottovasti. Lisäsimme myös alustavan listan hyvistä keittokirjoista, joita käytämme usein. Nyt on hyvä hetki kysyä teiltä lukijoilta: mistä postauksista olette erityisesti tykänneet? Minkä tyyppisiä reseptejä haluaisitte nähdä tulevaisuudessa? Patoja, keittoja, salaatteja, pastaa, wokkeja, makeita leipomuksia... Jälkiruokia ei olekaan vielä ilmestynyt, mutta niitä on tulossa. Haluatteko enemmän kasvisruokaa/kalaa/liharuokia? Entä haluatteko lukea viiniarvosteluja? Ravintolaillallisista Suomessa? Kertokaa kaikki kommenteissa!

3. kesäkuuta 2010

Hyppy tuntemattomaan

Olemme pohtineet ruokablogin pitämistä jo pari vuotta, joten eiköhän ole aika aloittaa. Ruoka on ollut hyvin tärkeässä asemassa molempien elämässä ja sen asema on vain vahvistunut (eksponentiaalisesti!) tavattuamme toisemme. Emme juurikaan osta valmisruokaa tai käy pikaruokapaikoissa, teemme kotona ruokaa lähes joka päivä. Ruoanlaitto, hyvä viini, ravintolaillalliset, matkustaminen (ruoan ja juoman perässä)... Siinä neljä aihetta, joista voimme puhua tunteja. Yhteinen harrastuksemme (hyvä elämä) saavuttaa jatkuvasti uusia hullunkurisia ulottuvuuksia.

Mikä siis on blogimme tarkoitus? Toivomme, että intohimoinen kokkaaminen ja maisteleminen välittyy kaikille lukijoille ja innostaa löytämään uusia kokemuksia keittiössä ja maailmalla.