30. syyskuuta 2010

Kritisoiminen on helppoa, syödään sydämellä (tai siis suulla)

Lisää ruokaan liittyvää hauskuutta Corner Gas -sarjasta. Brent uskaltautuu Laceyn kehottamana syömään Ruby-ruokalassa muutakin kuin jauhelihakastike-juusto-hot dogeja (miten chili-cheese dog muuten suomennetaan?!) ja hänestä tulee kerta heitolla Dog River -kylän ruokakriitikko, jonka seurauksena Brentin kovaa kritiikkiä kuuntelevat asiakkaat kaikkoavat Rubysta. Brentin tietämättä Lacey pyytää Brentin äitiltä (Emma) apua ja päätyy tarjoamaan Brentille Emman tekemää "perinteistä äitin makaronivuokaa".



Jakson 3/4 osa, 2:50:

Brent: Nice aroma, good heft, we're off to a good start.
Emma: Just eat the damn thing!
Brent: The last thing you want to do is rush a connoisseur.

Brent syö haarukallisen ja sylkäisee ruoan lautasliinaan.

Brent: Ok, where do I start: were the noodles boiled in toilet water?
Emma: What?
Lacey: Ah, Brent...
Brent: And was the "mother" who prepared this doing time in prison? For murdering this dish?
Lacey: Your mother made this.
Brent: That would've been useful information 11 seconds ago.
Emma: Way to go Lacey, you turned my son against my cooking.
Brent: This is one of my favorite things! I used to love this, what happened to me?
Emma: You're eating with your head, and not the mouth part of your head! You never used to care if your pasta was al dente or not, you just pushed it into your face, and you were happy.
Brent: I want to be happy again! I just want to eat with the mouth part of my head again!
Lacey: I am so sorry for trying to get you to try something new! Go back to sucking down chili-cheese dogs.
Brent: I don't know if I even can. Will I even like them, or will I be thinking about the chili-to-bun ratio, which should never exceed 3:1 because the texture...
Lacey: Brent!
Brent: Damn it!

Jakson muut osat:

27. syyskuuta 2010

Syntinen sillisuolapala

Julma totuus on, että uusia makuja voi oppia rakastamaan aikuisenakin. Terveellisiäkin ruokia ilmestyy ”rakastaa”-listalle, mutta se helpottaa tilannetta vain vähän. Epäterveähköt suuhunpantavat taitavat aina pilata tasapainon. Silli on yksi niistä. Vaikka P on pitkään syönyt silliä, H ei ollut maistanut montaa kertaa ennen elokuuta 2009. Ei ole parempaa paikkaa kuin Kööpenhamina silliin rakastumiseen. Epäonnekseen H tilasi snapsisillileivän vasta matkan viimeisenä päivänä. Leivässä oli suussa sulavan sillin lisäksi uuden sadon perunaviipaleita, ranskankermaa, punasipulia, keitettyä kananmunaa ja kapriksia.

Tanskan matkan jälkeen olemme marinoineet itse sillejä monilla eri tavoilla emmekä aio lopettaa. Kun viime viikon toriostoksiin päätyi uudet siikli perunat, tanskalainen sillileipä tuli mieleen. Koska jääkaapissamme ei ollut omaa silliä, päädyimme ostamaan valmissilliä, eikä se arki-illan iltapalaksi ollut lainkaan kamalaa (mutta ei lähellä itsemarinoitua). Kokoamamme leipä oli helppo ja hyvin tyydyttävä. Kokeilkaa, jos olette sillinystäviä. Jos ette, niin voimme vakuuttaa että silliin voi vielä rakastua, oikeissa olosuhteissa.

Tanskan matkan inspiroima tuhti sillileipä
(niin monelle kuin on tarpeen)

Kokoamisjärjestyksessä:
- Saaristolaisleipää viipaleina (tanskalainen ei-niin-makea ruisleipä olisi vielä parempi)
- Kirnuvoita
- Ranskankermaa
- Kerros keitettyä perunaa viipaleina
- Kerros keitettyä kananmunaa viipaleina
- Silputtua kaprista
- Silliviipaleita
- Salottisipulia (tai punasipulia), liota punaviinietikassa kymmenisen minuuttia
- Silputtua tilliä

Ruoka-aiheinen taulu Kööpenhaminan taidemuseossa

20. syyskuuta 2010

Blogin muodonmuutos

Kaunistimme vähän blogia, toivottovasti. Lisäsimme myös alustavan listan hyvistä keittokirjoista, joita käytämme usein. Nyt on hyvä hetki kysyä teiltä lukijoilta: mistä postauksista olette erityisesti tykänneet? Minkä tyyppisiä reseptejä haluaisitte nähdä tulevaisuudessa? Patoja, keittoja, salaatteja, pastaa, wokkeja, makeita leipomuksia... Jälkiruokia ei olekaan vielä ilmestynyt, mutta niitä on tulossa. Haluatteko enemmän kasvisruokaa/kalaa/liharuokia? Entä haluatteko lukea viiniarvosteluja? Ravintolaillallisista Suomessa? Kertokaa kaikki kommenteissa!

16. syyskuuta 2010

Herkut ovat vaarallisia

Corner Gas on super hauska kanadalainen komediasarja, jonka kaikki jaksot ovat onneksi Youtubessa. Tämä jakso kertoo siitä miten vaarallista on ostaa herkkuja ja kuinka siitä voi syntyä koston kierre: Ruby-ruokalan omistaja Lacey vie hyvää viiniä Emman ja Oscarin illalliselle, jonka jälkeen vuosikymmeniä halvempaa viiniä juoneet Emma ja Oscar eivät enää kestä juoda vanhaa suosikkiaan. Koska Laceyn hyvä viini maksaa paljon, pariskunta päättää kostaa. He yrittävät saada poikansa Brentin avuksi ja siitä se koston kierre sitten alkaakin.

Jotenkin tuntuu tutulta... Toki ilman sitä koston kierrettä.



Jakson 2/4 osa, aika 2:17:

Emma: Lacey has bumped us out of our old wine bracket.
Oscar: It was a good bracket, we liked our bracket.
Emma: So we want you to invite her over for a little brunch.
Brent: The sinister aspect of your plan escapes me.
Oscar: You invite her over and we hit her with Emma's nice biscuits.
Brent: You're going to throw biscuits at her? Real mature.
Emma: They're good but they're finicky, they take forever to make.
Oscar: Once Lacey tastes them, she wont be able to go back, she'll be in a new biscuit bracket.
Brent: Oh, so it's a revenge brunch!

Jakson loput osat:

Kuumia herkkupaketteja uunista ulos

Ruokakirjoittaja/-kuvaaja pariskunnan Jeffrey Alford & Naomi Duguid kirjat Kaakkois-Aasian (”Hottis”), Intian niemimaan (”Mangocurry”) ja Kiinan vähemmistökulttuurien (”Muuri”) ruoasta ovat inspiroivia, kuten edellisistä postauksista huomaa. Emme muuten olisi keksineet kirjoille lempinimiä… Heidän uusin kirja on siis ”Muuri” eli Beyond the Great Wall, joka on aarreaitta täynnä reseptejä ruoasta, josta meillä ei ollut aikaisemmin mitään tietoa ja jota ei löydä kiinalaisravintolasta. Maut ovat mieltä nostattavia ja mutkattomia, kuin parhaissa kotiruoissa. Kodikasta kiinalaista.

Yunnanilaisen chilitahnan seuraksi valmistimme ihania uiguurilaisia lihaleipäsiä (vai olikohan se toisin päin). Vaikka Yunnan on kaukana Taklimakanin aavikosta, maut sopivat hyvin yhteen. Leipäset eivät tarvitse chilitahnaa seurakseen, esimerkiksi lämmin keitto ja/tai vihreä salaatti on varmasti voittoyhdistelmä. Meillä leipästen kumppanina oli kazakilainen itu-kiinankaalisalaatti. Ei voi muuta sanoa kuin että samsojen tekoon siitä!

Lammastäytteiset samsat
(16 pientä leipää)

Taikina:
6 dl vehnäjauhoa (käytimme puolikarkeaa)
1 tl sokeria
1 tl suolaa
n. 3 dl vettä

Täyte:
450g lampaanlihaa (käytimme paahtopaistia, muukin paisti käy, mutta älä käytä filettä, siinä ei ole riittävästi rasvaa)
2.5 dl pilkottua keltasipulia
2 rkl rasvaista maustamatonta jogurttia
2 tl hienonnettua valkosipulia
(1/8 tl cayennejauhetta, ei ole pakollinen)
1 tl suolaa
¼ tl jauhettua mustapippuria

Sekoita taikinan ainekset keskenään ja vaivaa jauhotetulla tasolla kunnes taikina on tasainen. Lisää tarvittaessa vettä/jauhoa. Kääri taikina kelmuun ja jätä odottamaan.

Pilko liha pieniksi kuutioiksi ja sekoita täytteen muut aineet joukkoon. Täytettä pitäisi olla noin 0.5 litraa. Jätä täyte odottamaan.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kumoa taikina jauhotetulle tasolle ja puolita. Jätä toinen puoli odottamaan ja leikkaa toinen kahdeksaan osaan. Pyörittele taikinan osat palloiksi, litistä hieman ja jätä odottamaan 10 minuutiksi.


Kauli pallot noin 15 cm pyöreiksi levyiksi ja pane vajaa 2 rkl täytettä jokaisen keskelle.


Taita taikinalevyjen reunat yhteen levyn keskelle ja nipistä ne kiinni toisiinsa.


Taita sitten auki jääneet päät yhteen edellisen liitoksen päälle ja nipistä kiinni (paketin pitäisi olla nyt suljettu ja neliön mallinen). Aseta paketti leivinpaperin päälle pellille. Valmista loput paketit ja toista taikinan toisella puoliskolla.


Paista leipäset uunissa 35 minuuttia tai kunnes ne ovat kullanruskeita. Nosta leipäset lautaselle ja anna jäähtyä viitisen minuuttia, jos pystyt.

6. syyskuuta 2010

Tervetuloa uusi addiktio!

Aasialaisessa ruoassa tärkeässä osassa ovat pienet maukkaat kastikkeet ja maustetahnat, joita syödään riisin kanssa tai joita lisätään nuudelikeittoihin. Erityisesti rakastamme kaikenlaisia lisukkeita, jotka antavat ruoalle (lisää) tulista potkua. Joskus meistä tuntuu, että voisimme syödä pelkkää sticky- tai thai jasmiiniriisiä chilitahnalla. Siihen vielä päälle pilkottua kevätsipulia… Nam!

Chili- ja maustetahnojen tekeminen on helppoa ja hyvin palkitsevaa. Itsetehdyt tahnat säilyvät hyvin jääkaapissa puhtaassa lasipurkissa ja ovat raikkaampia kuin valmistahnat. Viimeisin ihastuksemme on Kiinan Yunnanin maakunnasta tuleva kuivatuista chileistä tehty tahna. Resepti on ihanasta Hot Sour Salty Sweet –kirjasta (tekijät Jeffrey Alford ja Naomi Duguid) eli ”Hottiksesta”, joka on pullollaan reseptejä kirjan tekijöiden mittavilta Kaakkois-Aasian ruokatutkimusmatkoilta. Tahnassa maistuu savuisen tulisuuden lisäksi juustokumina ja musta riisiviinietikka. Kun valmistimme tahnan, leivoimme samalla lihasamsoja eli kiinalaisen uiguuriväestön lammastäytteisiä leipäsiä. Leipästen ohje tulee seuraavassa postauksessa…

Tulinen chilitahna Yunnanista
(2.5 dl)

2.5 dl kokonaisia kuivattuja punaisia thai chilejä, ilman mahdollisia vihreitä kantoja
2.5 dl kiehuvaa vettä
1.5 tl suolaa
1 tl sokeria
1.5 rkl kasviöljyä
1.5 tl juustokuminan siemeniä, hieman rouhittuna
vajaa 1 dl hienonnettua salottisipulia
1.5 tl mustaa riisiviinietikkaa (Chinkiang vinegar), tai siiderietikkaa

Huuhdo chilit ja pane kulhoon. Kaada kiehuva vesi chilien päälle ja sekoita. Aseta kulhoa hieman pienempi lautanen chilien päälle, jotta ne pysyvät veden alla. Liota chilejä vähintään 20 minuuttia tai enintään 2 tuntia.

Siirrä chilit liotusveden kera tehosekoittimeen ja soseuta. Lisää suola ja sokeri. Siirrä sose takaisin liotuskulhoon ja jätä odottamaan.

Kuumenna öljy pienessä kattilassa ja lisää juustokuminan siemenet. Sekoittele niitä puoli minuuttia, lisää salottisipuli ja paista kunnes sipuli on pehmennyt (noin 4 minuuttia). Lisää chilisose (varo pärskimistä) ja keitä seosta 5 minuuttia. Seoksen pitäisi hieman paksuuntua siinä ajassa. Nosta kattila pois lämmöltä ja sekoita etikka tahnaan.

Siirrä tahna puhtaaseen kulhoon jäähtymään. Kun tahna ei ole enää lämmintä, siirrä se steriiliin kannelliseen lasipurkkiin ja säilytä jääkaapissa.

1. syyskuuta 2010

Ylennyksiä pastaluokissa

Se voi sattua kenelle tahansa. Viattomasti tulee ostettua vähän kalliimpaa suklaata tai oliiviöljyä kokeillakseen uutta tai jonkin erityisen päivän kunniaksi. Sitten huomaa, että tuote on niin hyvää ettei enää halua palata vanhaan. Näin meille kävi kahdesti pastan suhteen. Ensin löysimme italialaisen Lensi-pastan Stockmannin Herkusta, joka on noin euron kilo kalliimpi kuin normipasta mistä tahansa supermarketista. Ostimme Lensiä aina kun satuimme käymään Herkussa, eikä se rokottanut kovinkaan paljon kukkaroamme.

Parin Lensi-vuoden jälkeen erehdyimme kokeilemaan Eiringistä saatavaa Setaro-pastaa. Setaro on Napolissa käsintehtyä, matalassa lämmössä kuivattua pastaa ja ehdottomasti parasta kuivapastaa mitä olemme koskaan ostaneet. Lensikään ei enää houkuttele, mutta uuteen pastaluokkaan siirtymisen hinta on 6.5 euroa kilo! Arkipäiväisistäkin pastaruoista on tullut luksusta.

Seuraava pastaohje on hieman muokattu versio Jamie Oliverin Jamie’s Dinners –kirjan tonnikalapastaohjeesta. Ohje on helppo ja lisäksi hyvin mukautuva. Olemme tehneet sen monesti purkkitonnikalasta.

Sitruunainen tonnikalapasta
(2 annosta)

Kourallinen basilikaa (15-20 lehteä)
Puolikkaan sitruunan mehu + raastettu kuori
Suolaa + pippuria
2 rkl oliiviöljyä
200g tuoretta (tai purkitettua) tonnikalaa suupaloina

3 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 tl kapriksia hienonnettuna (käytämme suolapurkitettuja kapriksia, joita saa Eiringistä! Suolakapriksia täytyy liottaa vartin verran)
6-8 mustaa oliivia (esim. kalamata), poista kivet ja pilko
12 miniluumutomaattia tai kirsikkatomaattia kokonaisena
2 rkl kuivaa sherryä tai valkoviiniä

160g kuviopastaa (esim. penne rigate)

Soseuta basilika, sitruunan mehu ja kuori ja oliiviöljy morttelissa tai tehosekoittimessa. Lisää hyppysellinen suolaa ja pippuria. Sekoita tonnikalapalat ja marinadi keskenään kulhossa. Jätä odottamaan.


Laita iso kattilallinen suolattua vettä kiehumaan. Kun laitat pastan veteen, aloita pastakastikkeen tekeminen (riippuu tietenkin pastan kypsymisajasta). Keitä pasta al denteksi ja valuta.

Kuumenna oliiviöljy isossa paistinpannussa ja kuullota valkosipulia. Kun valkosipuli on hiukan pehmennyt, muttei vielä ruskistunut, lisää kaprikset, oliivit, tonnikala ja sen marinadi. Paista muutama minuutti välillä sekoitellen. Lisää tomaatit ja sherry pannuun ja keittele kastiketta kunnes tomaatit alkavat pehmetä (joitakin minuutteja). Maista ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Sekoita kypsä pasta kastikkeeseen.