Keväinen Italia-menu

Valmistimme aurinkoisena huhtikuun iltana ystävillemme keväisen italialaisvaikutteisen illallisen. Miksi? Miksipä ei.

Härkäpapu-pecorinosalaattia jättikatkarapujen kera

Bresaola-ricottakääröjä

Parmesaani-paprikakeksejä

Parsaa sinappi-tryffelikastikkeella

Azienda Le Marchesine, Franciacorta DOCG

---------

Gnoccheja pinaattipestolla ja kirsikkatomaattihillolla

Villa Bucci, Verdicchio dei Castelli di Jesi Classico Superiore DOC 2009

---------

Sienillä täytettyä viiriäistä, ruusukaalia ja karhunvatukka-kahvikastike

La Poderina, Brunello di Montalcino DOCG 2004

---------

Taleggio-päärynäpiiras

Alessandro di Camporeale, Kaid Vendemmia Tardiva IGT

---------

Valkosuklaa-jogurttikeitto, appelsiinihyytelöä ja hasselpähkinäjäätelöä

Franz Haas, Moscato Rosa DOC 2007

---------

Espressot

Alkupalat onnistuivat todella hyvin. Härkäpapujen kuoriminen oli sekä hauskaa että tuskallista. Bresaolakääröjen ricottatäytteeseen sekoitettu sitruunankuoriraaste oli napakymppi.

Gnocchien rakenne onnistui, mutta pestosta tuli liian mieto lämpimään ruokaan (olimme aikaisemmin käyttäneet kylmänä kastikkeena loistavin tuloksin). Kirsikkatomaattihillo on kyllä tosi hyvää, mutta se ei annokseen sopinut.

Täytimme viiriäisen rinnan sieni-salviatahnalla ja paistoimme voissa. Viiriäisen koivet keitimme erikseen ja paistoimme juuri ennen tarjoilua. Karhunvatukka-kahvikastike oli juuri oikean "kahvinen".

Taleggio-juuston, päärynän ja kanelin yhdistelmä on uskomattoman hyvä. Näitä piiraita teemme aivan varmasti uudestaan.

Makeaksi lopuksi valkosuklaa-jogurttikeitto oli oikein hyvä. Appelsiini-passionhedelmähyytelö oli mukavan kirpeä ja jäätelön korokkeena toiminut ranskalainen voikeksi oli ihanan voinen ja miedon suolainen. Kuvassa ei näy keksin lautasen pohjaan liimaamaa maitohilloa, joka on kuin karamellitahnaa tai dulce de lecheä. Maitohilloa voi muuten lusikoida suuhun, levittää keksille, leivälle...

Espressot ehdimmekin jo juoda alkupalojen jälkeen. Hah!

Viineistä tulee ehkä vielä jotain infoa. Mutta tässä aluksi kuva:

Punajuuriviikko eli mitä saa aikaan kilosta punajuuria

Viime viikon alkupuolella postista saapui kasa keittokirjoja, joista yksi on Nigel Slaterin Tender, Volume I. Siinä Nigel kirjoittaa eri vihanneksista, joita hän itse kasvattaa puutarhassaan Britanniassa ja miten kutakin vihannesta voi valmistaa keittiössä. Punajuuriresepteistä löytyi niin monta herkullisen kuuloista, että kävimme heti ostamassa kilon suomalaisia pikkupunajuuria. Ovathan ne aika sesongin loppupuolella, mutta minkäs teet, kun reseptinkokeiluhimo iskee. Teimme viikon aikana seuraavat punajuuriruoat: kikhernepihvejä punajuuritzatsikilla, punajuuri-vuohenjuustopaistos, punajuuri-siemenkakku sekä punajuuri-bulgur-lammaslihapullat kapris-kurkku-jogurttikastikkeella. Etenkin kakku ja lihapullat veivät sydämemme.

Tässä siis oma versiomme Nigelin kakusta. Taikina on siitä hassu, että se menee toki kauttaaltaan vaaleanpunaiseksi punajuuriraasteesta, mutta kun kakun paistaa, punainen väri jää ainoastaan raastepaloihin ja kakku paistuu muuten kauniin vaalean ruskeaksi. Kakku on mehevä ja unikonsiemen-sitruunakuorrutus korostaa sitä. Lihapullia aiomme myös tehdä uudestaan ja uudestaan. Ehkä saamme niistä seuraavalla kerralla kuvia ennen kuin ne katoavat suihimme.

Mehevä punajuuri-siemenkakku unikonsiemenkuorrutuksella

(muokattu keittokirjasta Nigel Slater: Tender, Volume I)

Kakkutaikina:

215 g puolikarkeita vehnäjauhoja

1/2 tl ruokasoodaa

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl kanelijauhetta

120 g oliiviöljyä

120 g ruskeaa hienoa sokeria

3 kananmunaa, valkuaiset ja keltuaiset eroteltuina

150 g kuorittua punajuurta karkeana raasteena

1/2 sitruunan mehu

75 g sultanarusinoita (tai normirusinoita)

15 g kuivattuja kookoslastuja (voi korvata kookoshiutaleilla)

45 g kurpitsansiemeniä

Kuorrutus:

8 rkl tomusokeria tai enemmän

sitruunan mehua kuorrutteen notkistamiseksi (voi korvata vedellä)

unikonsiemeniä (tummia tai vaaleita)

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Vuoraa leivinpaperilla tai jauhota 20-24 cm halkaisijaltaan oleva vuoka. Sekoita öljy ja sokeri keskenään isossa kulhossa ja lisää keltuaiset yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten. Lisää seokseen punajuuriraaste, sitruunamehu, rusinat, kurpitsansiemenet ja kookoslastut. Sekoita hyvin.

Sekoita keskenään jauho, sooda, leivinjauhe ja kaneli. Sekoita punajuuriseokseen. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita taikinaan hitaasti nostellen. Kaada taikina vuokaan ja paista 45-55 min. Kokeile kypsyys tikulla.

Anna kakun tekeytyä vuoassa 20 min ennen kuin kumoat sen ritilälle jäähtymään. Kun kakku on jäähtynyt, tee kuorrutus: sekoita tomusokeriin vähitellen sitruunan mehua kunnes kuorrutus on sen verran juoksevaa, että sen pystyy sivelemään kakun pinnalle. Tarvittavan kuorrutteen määrä riippuu vuoan koosta. Ripottele lopuksi unikonsiemeniä kuorrutteen päälle.

Arkiluksusta nopeasti

Kun olimme vasta aloittelemassa ruokaharrastustamme, keräsimme lupaavia reseptejä kirjastosta löytyneistä keittokirjoista skannaamalla sadoittain sivuja kansioihin. Teimme kerran kansion italialaisen ohjeen mukaan ricottagnoccheja eli tondoreja ja sitten jostain syystä unohdimme reseptin kokonaan. Ruokakansiomme ("HP Pöperöt") jäivät vähemmälle huomiolle, kun uskaltauduimme ostamaan omia keittokirjoja. Nyt kirjoja on kasa päin ja niitä tupsahtelee lisää kirjahyllyyn vähän liiankin usein. Kirjahylly tulee häviämään tämän kisan.

Onneksi keksimme selata kansiomme reseptejä läpi, koska tondoret ovat uskomattoman helppoja ja nopeita tehdä. Ne ovat pehmeitä herkkutyynyjä, jotka päällystyvät kauttaaltaan kirsikkatomaattien ihanan makeasta mehusta. Ruoka on täysin tehtävissä ja ehdottomasti nautittavissa myös arki-iltaisin.

Ricottagnocchit eli tondoret kirsikkatomaattikastikkeessa

(4:lle)

Gnocchi-taikina:

300 g ricottaa (pehmeää, ei "salataa")

100 g vehnäjauhoja

1 murskattu valkosipulinkynsi

2 kananmunan keltuaista

suolaa ja pippuria

ripaus raastettua muskottipähkinää

200 g kypsiä kirsikkatomaatteja, halkaistuna

2 rkl oliiviöljyä

basilikan lehtiä

raastettua parmesaania

Sekoita kaikki taikinan ainekset keskenään. Muotoile taikina peukalon paksuiseksi tangoksi. Leikkaa tangosta peukalonpään kokoisia paloja.

Keitä gnocchit kiehuvassa suolatussa vedessä useassa erässä. Kun gnocchit nousevat pintaan, nosta ne reikäkauhalla paistinpannulle. Keittoaika on noin 2-3 minuuttia.

Kun kaikki gnocchit ovat pannulla, lisää pannuun tomaatit ja oliiviöljy. Paista kunnes tomaatit alkavat hajota ja gnocchit ovat tomaatin värjäämiä. Tarjoa revittyjen basilikan lehtien ja parmesaanin kera.

Keittokausi jatkuu...

Talvi on pikkuhiljaa siirtymässä taka-alalle. Viileät kelit kuitenkin vaativat keittoja. Tämä kyseinen keitto-ohje on syntynyt täysin spontaanisti monen hyisen kuukauden kestäneestä keittovariaatioiden keksimispakosta. Vehnänjyviä, pekonia, paljon valkosipulia ja timjamia. Päälle vielä parmesaaniraastepilvi ja loraus uuden sadon oliiviöljyä. Nam!

Keitosta voi helposti tehdä kasvisruoan jättämällä pekonin pois. Vehnänjyvät voi korvata vaikka ohrasuurimoilla tai palkokasveilla.

Vehnänjyvä-vihanneskeitto rapealla pekonilla

(3:lle)

150 g vehnänjyviä

75 g pekonia paloiteltuna

2 rkl oliiviöljyä

2 keltasipulia pilkottuna

2 porkkanaa pilkottuna

2 varsisellerin vartta pilkottuna

5 valkosipulinkynttä hienonnettuna

4 timjamin oksaa

3/4 tl hienoa merisuolaa

mustapippuria myllystä

1 l vettä

raastettua parmesaania ja oliiviöljyä maun mukaan

Laita jyvät kulholliseen kylmää vettä. Anna jyvien liota huoneenlämmössä 8-12 tuntia. Valuta jyvät ja keitä niitä kattilassa n. 30 minuuttia napakan kypsiksi (älä lisää veteen suolaa). Valuta ja siirrä kulhoon odottamaan.

Lämmitä oliiviöljy isossa kattilassa ja paista pekoni rapeaksi. Nosta pekoni talouspaperille kuivumaan. Lisää kattilaan sipuli, porkkana, varsiselleri ja valkosipuli. Kuullota viitisen minuuttia.

Lisää kattilaan vesi, suola, kypsät jyvät ja timjami. Keitä hiljakseen 10-15 minuuttia. Mausta keitto pippurilla ja tarvittaessa suolalla. Tarjoa keitto pekonin, parmesaaniraasteen ja hyvän oliiviöljyn kanssa.

Japanille

Leivoimme matchakakun.

Tokiosta ostettu viime heinäkuussa: