Ensimmäisessä postauksessa täytyy muistella tammikuun Ranskan matkaa (Lyon + Pariisi) ja siitä seurannutta hyvää. Kaiken ihanan ruoan ja viinin vaikutuksesta päätimme ostaa pullon vähän vanhempaa viiniä kotiin vietäväksi. Pariisissa oli muutama viinikauppa, joissa oli vanhempia vuosikertoja myytävänä. Budjettimme kesti vuoden 1985 Chateau Batailley:n oston. Emme ole juoneet vanhempia viinejä (- 1990), joten olimme valmiita pulittamaan tavallista enemmän viinistä. Tottakai jännitimme koko kotiintulomatkan ajan, että särkyykö se.
Vappupäivänä sitten avasimme sen. Olimme lukeneet, että vanhempia viinejä ei pitäisi dekantoida kovin pitkään, puoli tuntia pitäisi riittää. Avasimme pullon, kun aloitimme ruoanlaiton (ruoanlaittoviini on ihan pop!). Totesimme kuitenkin, että puolen tunnin jälkeen viini ei ollut kovin kummoinen. Vähän harmitti, mutta kahden tunnin dekantoinnin jälkeen kehittynyt maku alkoi paljastua. Vanhojen viinien arvioiminen vaatii ehkä hiemen enemmän harjoittelua, tosin harvoin tämmöisiä herkkuja viittii kuitenkaan ostaa.
Mutta mitä söimme kyseisen viinin kanssa? Version perinteisestä ranskalaisesta pihvistä ja maalaisranskalaisista! On pari tosi hyvää tapaa tehdä maalaisranskalaisia kotona.
- Hyvä muistaa: osta kiinteää perunaa, pese perunat, mutta älä kuori.
- Tapa 1: Keitä perunoita lähes kypsäksi. Jäähdytä ja leikkaa paksuiksi tikuiksi. Paista kuumalla pannulla kypsiksi ja kauniin kultaisiksi (paistamiseen maapähkinäöljy on hyvä, mutta rypsikin käy). Suolaa.
- Tapa 2: Leikkaa raa'at perunat tikuiksi ja pyorittele öljyssä, jossa on runsaasti suolaa ja rouhittua mustapippuria. Peitä uunipelti foliolla ja levitä perunat foliolle. Paista 30-40 minuuttia 230 asteisessa uunissa (aika riippuu perunatikkujen paksuudesta). Ripottele tarvittaessa suolaa kypsille perunoille. Perunat saattavat jäädä vähän folioon kiinni, mutta ne irtoavat kyllä.
Teimme maalaisranskalaiset vappupäivänä tavalla 1. Lisäksi oli kirpsakkaa endiiviä sitäkin kirpsakammalla sinappi-sitruunavinegretillä.
